Koulutustuottajan näkökulma tulevaisuuden osaamiseen
Digitalisaatio ei ole enää uusi ilmiö, se on työelämän arkea. Mutta sen rinnalla kasvaa jatkuvasti toinen voima: kyberturvallisuus. Teknologian hyödyntäminen ei ole vain työvälineiden hallintaa, vaan myös vastuunottoa turvallisesta ja kestävästä toiminnasta.
Koulutustuottajana näen yhä selvemmin, että henkilöstön digitaalinen osaaminen ja tietoturvatietoisuus ovat kriittisiä tekijöitä organisaation menestykselle ja riskienhallinnalle.
Miten näitä kykyjä voidaan kehittää käytännössä ja strategisesti?
Johto suunnan näyttäjänä ja tilaajana
Kyberturvallinen organisaatio ei synny vain teknisillä ratkaisuilla. Se edellyttää it-osaajien lisäksi johtoa, joka ymmärtää roolinsa suunnannäyttäjänä ja tilaajana. It- ja koulutushankkeet onnistuvat, jos johtajilla on ymmärrystä tehdä päätöksiä ja antaa tekniselle tiimille sekä prosessien kehittäjille mahdollisuuden toteuttaa ne hallitusti.
Seuraavat asiat ovat kriittisiä:
- Johto huomioi digiosaamis- ja tietoturvavaatimukset jo hankintavaiheessa.
- He osallistuvat itse koulutuksiin ja viestivät niiden merkitystä.
- Resurssit kohdennetaan strategisesti – ei vain kerran vuodessa, vaan jatkuvasti.
- Budjetissa on varattu tilaa osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen
HR + IT = Yhteispeliä, ei siiloutumista
Joskus HR-johto ja IT-tiimi puhuu eri kieltä, toinen ihmisistä, toinen järjestelmistä. Mutta digiturvallisuus syntyy juuri siitä rajapinnasta:
IT tuo teknisen näkökulman, arvioi teknisiä riskejä sekä hoitaa suojaukset ja valvonnan. IT-tiimiä kannattaa kuunnella isolla korvalla. Hyvässä yhteistyössä HR tunnistaa osaamisaukot, tilaa koulutuskokonaisuudet ja viestii johdolle ja henkilöstölle ymmärrettävästi.
Kun nämä kaksi tahoa toimivat yhdessä, syntyy oppimispolkuja, joissa oikea osaaminen palvelee johdon strategisia tavoitteita.
Mitä nykypäivän digityöläinen tarvitsee?
Työntekijän ei tarvitse olla kyberguru, mutta tietty henkilöstön digitaitojen perusosaaminen on tänä päivänä välttämätöntä.
Tietoturvatietoisuus on kriittistä paitsi yksilön, myös koko organisaation näkökulmasta. Esim. tietojenkalastelun tunnistaminen ja tietojen käsittelyohjeet tulee olla hallussa.
Digiviestintä ja tiedonhallinta on jokaisen tietotyöläisen arkea. Lisäksi eri sovellukset ovat käytössä myös työmailla, esim. Excel tai apit, joihin raportoidaan vaikkapa työtunnit ja materiaalit.
Kalenterien ja kokoustyökalujen käyttö (esim. Teams) on tullut miltei kaikille tutuksi jo koronavuonna. Useimmat tietokonetta työssään käyttävät hallitsevat myös tiedostojen jakamisen pilvipalveluissa.
Oleellisia asioita yhteistyössä ovat mm.
- Vakiintuneet toimintamallit tietoturvaloukkauksiin
- Osaamiskartoitukset ja kehityssuunnitelmat
- Henkilöstökoulutusten jatkuva päivittäminen
Selkeä ja tietoturvallinen viestintä tulee olla jokaisen yrityksen ja organisaation pelisäännöissä selkeästi ohjeistettuna.
Kun strategia ja parhaat käytännöt toteutuvat
Case 1. Iso organisaatio kehitti koko konsernin kattavan kyberstrategian, jossa johto oli aktiivisesti mukana. Tuloksena syntyi yrityskulttuuri, jossa tietoturvasta keskustellaan avoimesti ja käytännönläheisesti.
Case 2. Pieni IT-yritys panosti yksinkertaisiin mutta tehokkaisiin käytäntöihin. He viestivät asiakkailleen aktiivisesti tietoturvasta – ja saivat kilpailuetua.
Case 3. Kaupunki reagoi uuteen NIS2-direktiiviin perustamalla poikkihallinnollisen työryhmän. Tietoisuus kasvoi ja auditoinneissa pystyttiin osoittamaan konkretiaa, eikä vain suunnitelmia.
Miltä näyttää tulevaisuus?
Tekoäly on tuonut ja tuo jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla uusia riskejä ja mahdollisuuksia.
Zero Trust -arkkitehtuuri yleistyy, eli tietoturvamaailmassa uhka vaanii ulkoverkkojen lisäksi myös organisaation sisällä. Yritysten on varmistettava, että vain oikeat ihmiset pääsevät tietoon käsiksi turvallisella tavalla.
Reunalaitteiden ja IoT:n suojaus korostuu. Kyberresilienssi on organisaation uusi supervoima. IT-osaajien pitää olla jatkuvasti valppaana ja edelläkävijöitä. Näin myös ihmiskeskeinen lähestymistapa vahvistuu.
Tekoäly ei hoida kaikkea, tarvitaan osaavat ammattilaiset varmistamaan tietoturvallinen toiminta, joissa yrityksen data ja henkilöstön ja asiakkaiden henkilötiedot ovat turvassa.
Osaaminen on paras palomuuri
Koulutustuottajana uskon, että parasta tietoturvaa ei osteta, vaan se rakennetaan yhdessä. Teknologia tukee, mutta ihmiset tekevät ratkaisevat valinnat. Siksi jokainen koulutus, jokainen keskustelu, jokainen oivallus vie meitä kohti turvallisempaa ja osaavampaa työelämää.
Lisäksi päätöksiä, projekteja ja prosesseja tulee ohjata ja valvoa, että ne toteutuvat ja edistyvät aikataulussa. Kyse ei ole mikromanageerauksesta, vaan mahdollistamisesta.
Tarvitaan johdon kykyä toimia yhteistyössä tiimien kanssa ja pitää huolta myös taloudellisesta kilpailukyvystä.
Miten sinun organisaatiosi varmistaa, että taidot ja tietoturva ovat ajan tasalla?
Erja Laurila, koulutustuottaja ja tietointensiivisen yrityksen johtaja
Koulutusratkaisut Futuuria Oy
Ajankohtaiset digitaidot ja tekoäly -koulutukset, myös räätälöidysti teille!