Kesä ilman chillausmodea, missä meni vikaan? Liikaa odotuksia, jatkuvaa suorittamista vai pysähtymisen taitoa.
Olipa kerran aika, jolloin kesä tarkoitti riippumattoa, muurahaisia eväsviltille ja sitä, ettei muistanut edes omaa puhelinnumeroaan, saati salasanoja. Nyt monilla lomakausi tuntuu enemmän maratonilta: juostaan aktiviteetista toiseen, kuin olisi kiire ja pakko ehtiä unohtaa stressi.
Kesäloma, tuo vuoden odotetuin jakso, jonka piti olla palautumisen runsaudensarvi.
Mutta mitä tapahtuu, kun loman vapaus alkaa tuntua suorituspaineilta, suunnitelmat venyvät pakkopullaksi ja jatkuva meno tuo enemmän uupumusta kuin virkistystä?
Kun kesästä tulee kalenteri
Suorituskesäloma 2.0. Aamulla joogaa, päivällä museot, illalla somepäivitys siitä, miten läsnä sitä on luonnon helmassa. Some-päivitykset, aktiiviteettisuunnitelmat, ja se yleinen paine olla tehnyt jotain. Vapaa-aika ei ole enää laiskottelua. Pitääkö sen olla näyttöä siitä, että lomailija hallitsee ajankäyttönsä kuin ammattilainen, tai että ollaan niin aktiivisia ja kultturelleja.
Jos tarvitsee pientä suuntaa, voisiko lomatavoite olla jotain muuta kuin suorittamista? Esimerkiksi palautua rauhassa, nukkua kunnolla tai unohtaa somen olemassaolon. Mutta kun aurinko paistaa, siitä on otettava kaikki irti. Kuntoilua! Paineita?
Kaikki maksaa, paitsi stressi
Etelässä hikoillaan kuin saunassa, pohjoisessa pörisee mäkäräiset. Kaupungissa kaikuu hiljaisuus ja mökillä setä-Eero haluaa keskustella politiikasta. Lomakohteet täyttyvät plakaateista, että turisteja enää mahdu.
Joillekin aikatauluton lomailu on vapautta, toisille se on ahdistusta. Espanjassa on ratkaisu: yksi juttu, askare, tehtävä päivässä, loppu on vapaata sattumille. Kaikkia suunnitelmia ei tarvitse hylätä tehdäkseen kesäisestä päivästä rentouttavan.
Tee tilaa hengittää, mainostetaan hyvinvointiohjeissa. Poissulkeminen voisi olla töistä opittu, vapaallakin toimiva uusi luksusvalinta. Valitse mikä jää pois, älä mikä lisätään. Tylsyyttä ei tarvitse pelätä, se saattaa jopa antaa tilaa luovuudelle. Ei lapsetkaan tarvitse koko ajan Linnanmäkeä tai Ville Vikingiä.
Erilaiset odotukset ja yhteentörmäys lomaparatiisissa
Kun perheessä yksi haluaa vaeltaa ja toinen lukea kirjaa, syntyy helposti kitkaa. Lomarytmeissä, kiinnostuksen kohteissa ja sosiaalisuuden määrässä ei ole universaalia lomaformulaa. Odotukset voivat kasvaa epäsuhteeseen todellisuuden kanssa ja johtaa pettymyksiin.
Kun vanhemmat eivät pysähdy, ei pysähdy lapsikaan.
Nuorisolaisten aivo on jo adaptoitunut jatkuvaan hälyyn ja ärsykkeisiin. Lopputuloksena levoton lomalauma. Jos mukana on lapsia tai sukulaisia, pieni rytmi voi olla jopa rauhoittavaa, kunhan siinä on tilaa spontaaniudelle. Ei tarvitse olla koko ajan hauskaa, kunhan ei ole koko ajan kiire.
Kyse on tasapainosta
Vähän aikataulua, vähän seikkailua, paljon lempeyttä itseä ja muita kohtaan. Elämys ei synny ohjelmasta, vaan siitä miten asennoituu hetkessä.
Lomaile omalla tavallasi:
– Lyhyemmät lomapätkät voivat toimia paremmin kuin yksi pitkä rutistus.
– Syksyn pieni reissu voi joskus olla stressittömämpi kuin keskikesän tungos.
– Valitse pois, älä lisää: mitä kaikkea ei tarvitse tehdä tällä lomalla?
Hyvä loma: vähemmän suorite, enemmän elämys
Tauko hektisestä työelämästä on tarpeen. Kesä ei ole kilpailu eikä loma ole CV-merkintä. Se voi olla pieniä hetkiä, joista syntyy kivoja elämyksiä ja ihania muistoja, kunhan muistaa välillä pysähtyä. Kuunnella itseä ja toisia. Siinäpä tavoitetta yhdelle kesälle!
Mistä sinun lomasi koostuu?
Erja Laurila, palveleva koulutusyrittäjä
huono kesälomailija (aina töissä, aina vapaalla)
Koulutukset jatkuvat elokuussa, myös räätälöidyt valmennukset!